Pari vuotta sitten Humpalla huomattiin sydämen sivuääni ja todettiin sen johtuvan läppävuodosta. Lääkitystä ei aloitettu, koska selkeitä oireita ei ollut. Sydänvian edistymistä ei lääkkeillä voi estää, oireita voisi vain hoitaa. Nyt oli aika mennä uusintatarkastukseen Pieneläinklinikalle sydänultraan.
Tilanne oli paristakin syystä hupaista. Lääkäreitä/hoitajia oli paikalla seitsemän. Neljä harjoittelijaa, heidän ohjaajansa, hoitaja ja sydänlääkäri. Kun lääkärit kuuntelivat Humpan sydäntä, heillä oli semmoinen stetoskooppi, jossa oli viidet luurit. Tyyni, joka oli mukana, seisoi pöydän alla täysin samassa asennossa, missä Humppa seisoi pöydän päällä ympärillään viisi lääkäriä stetoskooppinsa kanssa. Olisin halunnut ottaa kuvan, mutten kehdannut pyytää lupaa. Joku halusi myös kuunnella vertailun vuoksi tervettä sydäntä, joten Tyynikin oli hyödyksi ja eräs harjoittelija jahtasi häntä stetoskooppi kädessään. Tyyni ei itse ollut tästä niin innoissaan ja seisoi patsasmaisen jäykästi.
Uutiset olivat hyviä: sydänvika ei ole edennyt lainkaan! Tästä lähtien asiaa tutkitaan vasta, kun sivuääni voimistuu tai oireita ilmenee. Humpan lenkkihaluttomuus kesällä ja syksyllä ei siis johtunut sydänkivuista, vaan rouvan itsepäisyydestä, joka koko ajan vahvenee iän karttuessa.
Ja nyt syksyllä onkin kiva syödä multaa, joka on Humpan suosikkimakuja. Tässä multasuisessa kuvassa Humppa muuten näyttää niiltä R-kioskeilla olleista koiraleluista, joilla on iso pää ja pieni vartalo!
