Tyyni ja minä osallistuimme elämämme ensimmäiseen kokeeseen. Kyseessä oli tottelevaisuuskoe, alokasluokka. Tyyni on käynyt kaksi vuotta koirakoulussa. Viime vuonna Tyyni kävi aluksi puoliskon kanssa pentukurssin ja siirtyi sitten arkitottelevaisuusryhmään. Välillä sitä ohjasi puolisko, välillä minä. Tämän vuoden olemme olleet kilpailuihin tähtäävien ryhmässä ja olen ollut ainut kouluttaja. Humppa ehti käydä koirakoulussa noin 6 vuotta ja nyt olen päättänyt, että se on valmistunut koirakoulusta, eikä sen tarvitse enää käydä siellä, kuin satunnaisesti. Humppa on niin rauhallinen ja laiskakin, että se tuskin on suuri menetys sille. Se jää mielellään kotiin, erityisesti loskakeleillä ja syyssateilla.

Kokeen järjesti oma koirakoulumme Kallion koirakerho, mikä oli painavin syy osallistumiseemme, vaikka emme ole ennen kokeita harrastaneet. Tyynillä oli vielä juoksu ennen koetta, joten emme päässeet koetta edeltäviin harjoituksiin mukaan. Harjoittelimme kahdestaan ja oikeastaan lähinnä koetta edeltävällä viikolla, emännän kiireiden takia... 

Sitten itse kokeeseen. Ensimmäinen kohta kokeessa oli luoksepäästäväyys, jolloin tuomari tulee tutkimaan koiraa, sen istuessa vieressäni. En tiennyt, että koiralle ei saa sanoa mitään, joten heti pamahti kaksi pistettä pois, kun sanoin "no niin" tai jotain muuta valaisevaa.

Toisena suoritettiin paikallaan makaaminen. Siinä koirat ovat rivissä ja omistajat matkan päässä koiran edessä. Paikallaan pitäisi pysyä 2 minuuttia. Tyyni pysyi hienosti, ehkä noin 1,5 min. kunnes sen takana ollut muovinen kehänauha väpätti tuulessa ja säikäytti Tyynin, jonka seurauksena se pomppasi pystyyn ja lähti hipsimään luokseni. Se osuus meni nollille ja tulos kun kerrottiin kolmella, niin menetimme 30 pistettä. Nyyh!

Seuraaminen kytkettynä oli seuraavana vuorossa. Eli hihna löysällä ja marssitaan L-mallinen rata edestakaisin välillä juosten, pysähdellen ja kääntyillen. Se meni hyvin, mutta pisteitä rokotettiin hieman liian kaukana seuraavasta koirasta. Se onkin ollut ongelmamme aina.

Sitten tuli sama homma ilman hihnaa. Se eteni kuten aiempikin, eli ei suuria mokia.

Seuraavana piti seurata, kunnes omistajan käskystä koira menee maahan makaamaan, vaikka omistaja jatkaa kävelyä. Se meni muuten mukavasti, paitsi kun palasin koiran luo, niin minun piti pyytä se ylös istumaan viereeni (perusasentoon) ja Tyyni nousikin, mutta meni heti takaisin maahan, joten jouduin antamaan käskyn uudelleen, jolloin se nousi ja jäi perusasentoon. Eli tapahtui ilmiö, jotka kaksoiskäskyksi kutsutaan, josta menettää pisteitä.

Sitten oli vuorossa luoksetulo. Siinä koira jää istumaan paikalleen omistajan kävelessä matkan päähän sitä vastapäätä. Ohjaaja kutsuu koiran luokseen hetken päästä. Tyyni jäi aluksi nätisti istumaan, mutta meni maahan hetken päästä. Kutsuin sen luokseni ja se tulikin hienosti. Sitten siitä piti vielä siirtyä perusasentoon, johon Tyyni menikin mukavasti. Eli virhe tuli ainakin siitä, että Tyyni meni maahan omia aikojaan kutsua odottaessa.

Seuraavana koiran piti seuraamisesta jäädä seisomaan, vaikka omistaja jatkaa matkaa. Tätä emme osanneet mitenkään varmasti ja Tyyni kaipasi usein käsimerkin apua, jotta ymmärsi mistä on kyse. Lähdössä Tyyni nousi seisomaan, vaikka sen piti olla perusasennossa. Lähdin kuitenkin kävelemään ja se seurasi pikku hetken jälkeen. Seisahtuminen onnistui hyvin, mutta taas lopussa, kun piti mennä seisomisesta perusasentoon, niin Tyyni valitsi istumisen sijaan makaamisen.

Estehyppy oli viimeinen ohjelmanumero. Siinä Tyyni innokkaana yritti lähteä hyppäämään jo ennen käskyäni ja kävi kurkkaamassa estettä. Onneksi sain sen kutsuttua takaisin. Käskyn jälkeen se hyppäsi innokkaasti, ehkä jopa hieman liiankin, sillä se haukahti samalla. Siitä meni pisteitä, sillä se on kiellettyä. Koiran pitää jäädä estehypyn jälkeen seisomaan omistajan käskystä. Omistajan pitää mennä koiran vierelle ja istuttaa se perusasentoon. Tyybni jäi seisomaan mukavasti, mutta sen jälkeen sen keskittyminen taisi alkaa herpaantua, sillä juoksi esteelle ja sitten taakseni ennen kuin malttoi istuutua paikoilleen.

Lopuksi tuomari antoi pisteet kokonaisvaikutelmasta, joka oli 9/10, eli oikein hyvä! Tässä Tyyni poseeraa koekirja ja tulokset suussaan.

.

Kokonaispisteet olivat 133 ja olimme 11/18 sijalla. Saa nähdä jatkuuko kilpailu-ura tästä. Sitä vaikeuttaa autottomuus, kiireisyys  ja köyhyys. Mutta se on ihan hauskaa tekemistä aktiiviselle Tyynille. Toisaalta se vaati suurta tarkkuutta, joten ehkä joku suurpiirteisempi laji voisi sopia meille molemmille paremmin, kuten se haku. Mutta en mitenkään sulje tätäkään pois. Tässä vielä tulokset.

 

Päivä oli kiva ja sen päätteeksi voi rentoutua, esimerkiksi näin: