Tyyniä on operoitu tänään oikein urakalla. Siltä poistettiin kolme ihokasvainta, jotka olivat kai talirauhasen tukkeutumia. Yksi oli ihon päällä kasvava tornin mallinen rupi. Oikeasti ehkä pari senttinen. Joten näiden poistossa oli järkevää samalla suorittaa sterilointi.

Tyyni ei vaikuta oikein äitityypiltä, enkä tiedä kuka sen villikkolapsia haluaisi. Tietenkin niistä voisi tulla rauhallisia, jos kävisi käänteisesti, kun Humppa sai Tyynin. Vieläkin ihmetyttää miten niin rauhallinen koira voi saada niin villin pennun. Ja Tyynihän täyttää ensi kuussa kolme, että se ei ole aikuistumisesta kiinni... Eikä Tyynillä ole mitään meriittiä siitä, että se olisi varmaan hyvä harrastuskoira metsään liittyvissä jutuissa, jota se saattaisi pennuille periyttää. Hakumetsällä ohjaaja sanoi, ettei ole nähnyt noin taitavaa aloittelijaa. Harmi, ettemme ole sitä päässeet harrastamaan sen lajikokeilun jälkeen. Ehkä jonain päivänä.

Tuossa se potilas nyt makailee harvinaisen taju kankaalla. Ikävintä tulee olemaan parin viikon hihnaliikunta, kun Tyyni ei ole mikään  perässä hiihtäjä.