Tyyni ja minä lähdemme Kallion koirakerhon leirille viikonlopuksi. Olin hieman epävarma lähdöstä toipulaana olosta johtuen, mutta enköhän kykene leireilemään. Paikka on tosi kiva Hiidenhelmi Punkalaitumella, jossa olin Humpan kanssa viime vuonna saman kerhon agilityleirillä.

Nyt lajeja oli valittavissa kaksi, agility tai haku. Ja me valitsimme haun. Siihen on parikin syytä, ehkä painavin, etten pysty juoksemaan nopeita pyrähdyksiä. Oletan, että haussa sitä ei vaadita. Ja toinen, että minua kiinnostaa opettaa Tyyniä käyttämään nenäänsä ja semmoinen voisi väsyttää aina vilkasta tyttöämme. Agilitystä se varmasti tykkäisi, mutta sitä voi itsekin kokeilla, putkia, hyppyjä ja semmoista, kun ei tähtää kilpailuihin. (Tyyni osaa muuten hypätä todella korkealle ihan pikku vauhdilla. Se on taitava loikkaaja!) Hakua en osaa itse yhtään, joten se on uutta minullekin. Siinä voi olla se vaara, (en tiedä, mutta tulee mieleen...) että se rupeaa hakemaan ihmisiä kotimaastoistakin, mutta se riski tässä nyt mahdollisesti otetaan.

Tässä kuva viime leiriltä, kun Tellu tutustuu majapaikan minipossuun. Paino ei varmaankaan ole sanalla "mini". Tellu on muutenkin hyvin sosiaalinen eri eläinten kera. Sillä oli muun muassa kani kaveri, jonka vieressä se söi luuta, kun kani söi porkkanaa. Ja sitten se kai nuoli sitä kania ja kani sitä. Sitten se myös yritti astua kania.... Sitä ei omistaja ehkä olisi halunnut julkisesti kerrottavan, hehee.